Kysynkö Herran tahtoa?

Jeremia esteli saamaansa Jumalan kutsua työhön tekosyyllä, jonka taustalle kätkeytyi pelko. Kuinka monta Jumalan tarkoitusta minä olen ollut estelemässä pelkojeni tai maineeni tähden? Jumala ei odottanut Jeremiaalta mitään erityisiä suorituksia, vaan Hän itse tekisi nuoresta miehestä sen, mikä oli tarkoitus. Jumalan valinta antoi Jeremiaalle arvovaltaa, mutta se oli myös avuksi hänelle siinä, että hän saattoi kääntää katseensa pois itsestä ja suuntaamaan sen Jumalaan. Tämä ei silti ole helppoa, sillä jo seuraavasta jakeesta voimme lukea Jeremiaan estelevän annettua tehtävää vedoten nuoruuteensa. Jumala ei kuitenkaan kehota pelkäämään edes oman nuoruuden tai pitkän iän tuomia rasitteita. Raamatusta voimme löytää vain Jumalaan itseensä kohdistettuja pelkokehoituksia. Ihmisiä tai sielunvihollista Raamattu ei kehota pelkäämään.
"Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua." (Jer 1:8)
Jumala ei ainoastaan lupaa suojelua. sillä Hän lupaa myös kantaa vastuun sanastaan valvoen, että se toteutuu "minä itse valvon, että sanani toteutuu." (Jer 1:12) 

Jeremiaan kirjassa Jumala tekee meille yllättävän kysymyksen:
Näin sanoo Herra: "Mitä pahaa isänne minusta löysivät, kun he kääntyivät minusta pois? He lähtivät seuraamaan olemattomia jumalia ja menettivät arvonsa minun silmissäni."  (Jer 2:5)

Mitä väärää Jumala on tehnyt, että olemme saaneet milloin minkäkin aiheen kääntyä Hänestä pois? Meissä olevaa syntiä puolustamme väittämälle, etten voi itselleni mitään, koska Jumala loi minusta tällaisen. Tällaisen itsesäälin taustalle kätkeytyy syytös Jumalaa kohtaan. Eikö kaikki Jumalan luoma ollutkaan hyvää ja oikein tehtyä? 
Tekeekö Jumala jotain väärää meitä kohtaan? Tekeekö Jumala jotain väärin, kun emme ole kiinnostuneita Hänen sanansa tutkimisesta? Kansakunnan tuho alkaa hengellisestä luopumuksesta. Samalla tavalla myös yksittäiset ihmiset kulkevat tuhoaan kohti. Jumalasta luopuminen vie väistämättä epäjumalien palvontaan. Papeille ja sananpalvelijoille oli uskottu Jumalan sanan opettaminen kansalle. Jokaisen Jumalan sanaa opettavan tehtävänä on selvittää Jumalan tahtoa, vaikka onkin helpompaa mukautua ihmisten tahdon mukaiseen opetukseen säästyen vastustukselta. Jos Jumalan sanaa ei tunneta, ei myöskään tunneta sitä Jumalaa, jollaiseksi Hän itsensä Sanassaan ilmoittaa.

Kyselkäämme Herran tahtoa. Rukoilkaamme myös eksyneiden hengellisten johtajiemme puolesta. Se mitä tänä päivänä ajassamme tapahtuu, on tapahtunut myös profeetta Jeremiaan aikana:
Papit eivät kysyneet: "Mikä on Herran tahto?" Lainopettajat eivät minusta välittäneet, kansani paimenet luopuivat minusta, profeetat puhuivat Baalin nimissä. He palvelivat jumalia, jotka eivät voi auttaa.  (Jer 2:8)

Jumala kantaa vastuun sanastaan!

Jeremiaan kirja kertoo Jumalan valinneen Jeremiaan jo äitinsä kohdussa. Jumala haluaa rohkaista nuorta Jeremiaa olemaan varma ja peloton hoitaessaan tulevaa ikävää tehtäväänsä. Ikäänkuin kuulisimme Jumalan sanovan: "älä kanna huolta sanomasi saamasta vastaanotosta. Julista vain sanoma, jonka saat välitettäväksesi." Sananpalvelijan tehtävänä on välittää eteenpäin sitä, mitä Jumala on tehnyt ja sanonut. Tästä syystä tehtävään kutsuttu on julistuksestaan  ensisijaisesti vastuussa Jumalalle. Sama sana, jota sananpalvelija julistaa, koskee myös häntä itseään.

Jeremia kuitenkin pelkää. Hän nimittäin vetoaa nuoruuteensa väittäen ettei osaa puhua. (Jer 1:6) Jumala kuitenkin tunnisti Jeremiaan selittelyn takaa ihmispelkoa. Siksu Jumala sanookin Jeremiaalle:
"älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän ja puhu, mitä ikinä minä käsken sinun puhua. Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua" (Jer 1:7-8)

Kun kaikkivaltias Jumala on suojelijanamme, ei tarvitse pelätä sielunvihollisen asettamia ansoja. Jumalan sana ei palaa takaisin tyhjänä, vaan toteuttaa aina Jumalan asettaman tarkoituksen. Sananjulistajan ei tarvitse katsoa itseensä, ei omiin mahdollisuuksiinsa, ei mielipiteisiinsä, vaan hän saa kertoa siitä, mitä Jumala on Raamattuun kirjoittanut. Siinä on kaikki.

Jeremiaan aikana suuri osa Raamatusta oli vielä kirjoittamatta, siksi Jumalan sana tuli kansalle profeettojen julistuksen välityksellä. Tänä päivänä sananpalvelijan tehtävä on helpompi, sillä Jumalan sanan mukaisessa julistuksessa voi aina vedota siihen, mitä Raamattuun on kirjoitettu.

Herra kysyi minulta: "mitä näet, Jeremia?" Minä vastasin: "Näen mantelipuun oksan" (Jer 1:11)

Mantelipuuta kutsuttiin herättäjäksi. Talven jälkeen se kukkii puista ensimmäisenä aikaisin keväällä. Se ikäänkuin julistaa talven päättymistä, mutta myös kuivan kesän saapumista. Jeremiaan tehtävä on herätellä ihmiset epäjumalanpalveluksista, joka oli luvatun kansakunnan pahin synti. Nykypäivän Suomessa kansakuntamme pahin synti näyttää olevan samankaltainen. Raamatun arvovalta Jumalan sanana on kyseenalaistettu. Kansakuntamme ei kovin paljon välitä siitä, mitä Jumala on sanonut. Vaikuttaa siltä, että ongelma vaivaa myös ev.lut. kirkkomme ylimpiä hengellisiä johtajia.

"Oikein, se on mantelipuun oksa" sanoi Herra, "minä itse valvon, että sanani toteutuu." (Jer 1:12)
Vaikka Jumala on kutsunut Jeremiaan kansansa herättelijäksi, vastuu sanasta pysyy Jumalalla. Jumala itse valvoo, että Jeremiaan välittämät sanat aikanaan täyttyvät. Sananpalvelijan on kuitenkin tunnettava Jumalan sana voidakseen julistaa sitä. Hänen täytyy tietää, mikä on Jumalan Sanaa. Toisaalta hän saa luottaa siihen, että julistettu Jumalan sana tekee aina tehtävänsä. Sen vaikutus on julistajaa suurempi, sillä Jumalan sanaan perustuva julistus on Jumalan sanaa, josta Jumala on itse vastuussa.

"Mutta lähde sinä, Jeremia, astu heidän eteensä ja puhu kaikki, mitä minä käsken sinun puhua. Älä säiky heitä, muuten minä annan sinun joutua pelon valtaan heidän edessään." Minä teen sinusta tänä päivänä linnoitetun kaupungin, rautapatsaan ja pronssimuurin, jotta voit puolustautua, kun koko maa, Juudan kuninkaat, päämiehet, papit ja kansa nousevat sinua vastaan. Vaikka he ryhtyvät sotaan, he eivät sinua voita, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua."
(Jer 1:17-19)

Jeremiaalle oli jaksamisen kannalta tärkeää tietää, että hän julisti Herran sanaa, sillä hänen työnsä näytti tuloksettomalta ja toivottomalta.