Tehdessäni syntiä vaimoani vastaan, teen syntiä Jumalaa vastaan

VT:n Malakian kirja on sen viimeinen, eli 39 kirja. Malakia on hepreankielinen nimi, joka tarkoittaa sanansaattajaa tai viestinviejää. Itse kirjoittajasta ei tiedetä mitään. Juutalaisuudessa kirjoittajana pidetään Esraa, joka oli juutalainen pappi ja kirjanoppinut. Esran kirjan mukaan hän sai luvan viedä kultaa ja hopeaa Jerusalemin uudelleenrakentamiseen v 457eKr. Meille kuitenkin jää arvoitukseksi Malakian kirjoittajan henkilöllisyys. Malakian kirjan ajoituksesta jonkinlainen viite on siinä kerrotut uhritoimitukset. Temppeli on siis uudelleenrakennettu ja kirjan syntyminen osuu 515 eKr. jälkeen. Joka tapauksessa Malakia sulkee VT:n kirjoitukset ja toimii näin VT:n viimeisenä profeetallisena äänenä. Tämän jälkeen lainopettajista tuli tiennäyttäjiä kansalle ja farisealaisuus alkoi muotoutua. Profeetallisen sarjan katkettua syntyy vain tavallista kirjallisuutta. Profeettoja esiintyy tämän jälkeenkin, mutta heidän tehtävänsä oli julistaa jo aiemmin puhuttua sanaa. Bibliassamme apokryfikirjat on sijoitettu Malakian kirjan jälkeen. Apokryfikirjat kertovat juutalaisten vaiheista tuon ajan jälkeen, mutta varsinaisen Raamatun kohdalla syntyy hiljaisuus, jonka 400 vuotta myöhemmin katkaisee Johannes Kastaja. Malakian kirjan viimeiset luvut kertovatkin tästä ennustaen profeetan tulon.


Malakian mukaan Herran seurakunnan johtaja kunnioittaa Herraa ja lähestyy Häntä vavisten (2:5). Erityisesti pappi valvoo, että hänen opetuksensa on luotettavaa ja että hän vaeltaa vilpittömästi (2.6). Papin on osattava opettaa (2.7). Ellei pappi täytä näitä, Herra tekee papin halveksituksi ja saattaa hänet häpeään (2.9).

Malakian kirja kertoo myös Jumalaapelkääväisten ilosta, jonka taustana on ilo Raamatusta:
"Mutta kun ne, jotka Herraa pelkäävät, puhuvat kaikesta tästä, Herra kuulee, mitä he sanovat. Kaikki kirjoitetaan muistiin hänen edessään. Se koituu iloksi niille, jotka kunnioittavat häntä ja pelkäävät hänen nimeään." (3:16)
Jumalan nimen pelkääminen tuottaa nykypäivän kristitylle päänvaivaa, sillä Raamattu itse todistaa Jumalan olevan Rakkaus. Paratiisissa Eeva ei voinut ymmärtää Jumala niin julmaksi, että kuolema voisi olla hänen Rakkauden täyttämälle Jumalalleen totta. Jumala on Rakkaus, kuolema on jotain pelottavaa, siksi käärmeen oli lohdutettava, ei, ette te kuole. VT:a lukiessamme emme kuitenkaan voi välttyä ajatukselta, että Jumala on myös julma diktaattori. Diktaattorilla on oikeus tehdä meille mitä tahansa kysymättä meiltä mitään. Perisyntimme tähden meidän on vaikea uskoa Jumalan Sanaa niissä kohdin, missä on kehoitus pelätä Häntä. Joka tapauksessa Jumalaan kohdistuva pelko kääntyy evankeliumiksi niille kristityille, jotka hahmottavat  Raamatun opettaman Jumalan pelon oikealla tavalla. Myös havainto siitä, että Raamattu ei opeta pelkäämään ihmistä, syntiä tai Saatanaa, itseasiassa mitään muuta Raamattu ei kehoita pelkäämään, kuin Jumalaa. Kun saan pelätä vain Häntä, minun ei tarvitse pelätä mitään muuta. Saan ja voin rohkeasti julistaa oikeaksi ymmärtämääni asiaa välittämättä hengellisten viisasteluista tai herätysliikkeiden kirjavista näkemyksistä.

"opettaessanne katsoitte, keitä kuulijat olivat" (2:9)
Opetustehtävään asetettujen sanat riippuivat siitä, keitä oli läsnä. Tällöin opettajalla on suuri kiusaus puhua sen suuntaisesti, jota kuulijat odottavat. Ihmisen taipumus on väistää mahdollisia ongelmia, joita aina seuraa totuuden puhujalle. Jos Sanaa opettava osaisi olla pelkäämättä ihmistä, näin ei tapahtuisi.
Toisen luvun jakeet 10:stä eteenpäin osoittavat, että Malakian aikalaiset katsoivat oikeudekseen hylätä vaimonsa, jonka kanssa he olivat kulkeneet nuoruudesta saakka. Hammurabin laki oli noihin aikoihin monien yhteiskuntien lain pohja. Hammurabin lain mukaan avioliitossa oli kyse vain sopimuksesta. Juutalaisuuden ympärillä oleva kansa ei ollut samalla tavalla sitoutunut avioliittoon, kuin Jumalan omaisuuskansa. Juutalaisen kansan avioliitossa oli kyse liitosta, jonka Jumala oli säätänyt.
Laaban tyttärien isänä sanoo Jumalan olevan todistajana pitäessään puheen Jaakobille:
"Jos sinä kohtelet huonosti tyttäriäni ja otat muita vaimoja heidän lisäkseen, niin silloin on Jumala oleva sopimuksemme todistajana, vaikka yhtään ihmistä ei olisi läsnä sen todistajana." (1. moos 31:50)
Myös sananlaskuissa viitataan Jumalan solmimaan liittoon:
"Pidä vierelläsi viisaus, se torjuu vieraan naisen, joka sanoillaan sinua julkeasti viekoittelee. Hän on hylännyt elämänkumppaninsa, unohtanut Jumalan solmiman liiton." (snl 2:16-17)
Jumalan näkökulmasta sellainen, joka hylkää puolisonsa, hylkää liiton Jumalan kanssa. Kristittynä tehdessäni syntiä vaimoani vastaan, teen syntiä Jumalaa vastaan.

VT:n yhteiskunta oli patriarkaalinen, miehen asema oli turvatumpi kuin naisen. Nainen oli taloudellisesti riippuvainen miehestään ja miehen katsottiin omistavan vaimonsa. Mooseksen lain mukaan miehellä oli oikeus antaa vaimolle erokirja. Tästä huolimatta Raamatun avioliittokäsitys ei mukaile patriarkaalisen yhteiskunnan ihanteita. Jumala kehottaa Abrahamia kuulemaan Saaraa (1 Moos 21:12). Rebekka ymmärtää Iisakia paremmin Jumalan suunnitelman nostaa nuorempi veli vanhemman edelle. Mooseksen lähtiessä takaisin Egyptiin pelastamaan orjuudessa olevaa kansaa, menomatkalla syntyneen ongelman tiimoilta hänen vaimonsa on tilanteen tasalla ja ympärileikkaa heidän poikansa. Kun Jeesus selittää mooseksen lain antaman mahdollisuuden erokirjan antamisen vaimolleen, Hän sanoo sen olevan seurausta ihmisen sydämen kovuudesta. Luomiskertomukseen viitaten hän julistaa avioeron mahdottomaksi ratkaisuksi kristitylle ihmiselle. ("Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako" Mk 10:1-12) Malakian kirjassa ennakoidaan myös tätä uutta messiaanista aikakautta, jolloin avioliitto elinikäisenä suhteena miehen ja naisen välillä toteutuu.

Kun Jeesukselle esitetään kysymys erokirjasta. Hän kertoo, että teidän kovuutenne tähden näin tapahtui. Hän viittaa siihen, että niin ei alusta ollut. Miten sitten alusta oli? 1. Moos.2:20 kertoo, että mikään Jumalan luomistöistä ei ollut miehelle riittävää. Eläimet tai enkelit eivät tyydyttäneet Aatamia. Hän tarvitsi kaltaisensa, mutta kuitenkin erilaisen. Jumala loi Adamin ensin ja antoi hänelle aikaa ymmärtää tarvitsevansa toisen. Tämä ymmärrys tarpeesta asettaa naisen korkealle tasolle ja samalla se julistaa tasavertaisuutta.

Mooses ehkä salli avioeron sen takia, että kovasydämiset mahdollisesti vahingoittavat toisiaan, ellei hän sallisi avioeroa? Toisena selityksenä voi olla naisen suojeleminen? Avioliittoon mentäessä naisen tuli olla neitseellinen. Erokirja oli vakuutena siitä, että hän oli menettänyt neitsyytensä kunniallisena naisena, toisen miehen omana ja siten erokirja tarjosi mahdollisuuden solmia uusi avioliitto.
"Jos avioliiton solminut mies lakkaa pitämästä vaimostaan havaittuaan hänessä jotakin epämieluista, hän voi kirjoittaa vaimolleen erokirjan ja lähettää hänet luotaan." (5. Moos.24:1)
Lausunto synnytti sekavuutta, se saattoi johtua siitä, että laissa ei kerrota, mitä epämieluisuus oli?
Malakia puhuu puolisosta ystävänä ja kumppanina. Hän ei painota juridista puolta, vaikka tunsi Mooseksen lain. Näin Malakia nostaa esille naisen arvon. Käyttämällä kumppani ja ystävä sanaa, vaimo on arvokas, eikä hylättävä esimerkiksi puuron pohjaan palamisen vuoksi, joka oli juutalaisen Rabbi Hillelin edustaman koulukunnan näkemys.

Joka tapauksessa avioerotilanne tuon ajan kulttuurissa oli naiselle surkea, ehkä siksi Malakia kohdistaa sanansa miehille. Miehet olivat hakemassa eroa, joskin Egyptistä on löytynyt papyruksia, joiden joukossa on säilynyt juutalaisia avioliittosopimuksia, jotka osoittavat, että myös nainen saattoi ottaa eron miehestään. (vrt Mk. 10:12, 1 Kor 7:10-11)