Tervetuloa oppimaan Jumalan Sanaa!

Jeesus on Raamatun keskus. Jeesus sitoo VT:n ja UT:n toisiinsa. VT on ymmärrettävä Jeesuksesta käsin. Hän tekee Raamatun yhtenäiseksi. Raamattu ei ole vain tiedon jakamista. Raamattu on myös armonväline, sillä Raamattu välittää pelastuksen.

torstai 30. kesäkuuta 2011

Salaperäinen Jeesus

Raamatussa ensimmäisenä mainittu pappi ilmestyy salaperäisesti ja katoaa salaperäisesti. Melkisedek mainitaan Raamatussa useasti, mutta vain kolmessa yhteydessä: Hebrealaiskirjeessä useasti mm viidennessä ja seitsemännessä luvussa, 1. Moos. 14:18 ja Ps 110:4.

1. Moos.14 kertoo meille kuninkaiden välisistä sodista, joissa Abramin veljenpoika Loot vangitaan ja hänen omaisuutensa ryöstetään. Loot oli onnettomuudekseen ahneuden vaikutuksesta valinnut asuinpaikakseen houkuttelevan Sodoman. Abram oli antanut Lootin valita asuinpaikkansa ennen häntä. Loot oli nähnyt kuinka Jordanin alanko oli runsasvetistä seutua ja siirtyi telttoineen alangon kaupunkien liepeille päätyen kaupungin houkutusten saattelemana Sodomaan. Sodoman asukkaat olivat turmeltuneita ja tekivät paljon syntiä. Abram jäi kanaaninmaahan ja asettui asumaan Hebroniin Mamren tammistoon, jonne hän rakensi alttarin Herralle. Abramin kuultua veljenpoikansa Lootin kohtalosta hän kokoaa taistelukelpoiset miehensä vapauttamaan Lootin ja hänen väkensä omaisuuksineen.

Abramin lyötyä Kedorlaomerin kuninkaat hän paluumatkalla kohtaa Sodoman kuninkaan. Tätä ennen hänelle ilmestyy juutalaisille ja myös kristityille tärkeä henkilö, Salemin kuningas, Jumalan, Korkeimman pappi Melkisedek. Melkisedek toi leipää ja viiniä siunaten Abramin: "siunatkoon Abramia Korkein Jumala, taivaan ja maan luoja. Kiitetty olkoon korkein Jumala, joka antoi sinun lyödä vastustajasi."
Abram antoi hänelle kymmennykset kaikesta. Salem on Psalmin 76:3:n mukaan eräs Jerusalemin nimistä.

Melkisedek hyppää jostakin keskelle Raamatu tekstiä leipää ja viiniä mukanaan. Mistä hän tulee ja minne menee? Varmoja vastauksia tuskin löytyy?
Salemin kuningas Melkisedek uskoi Jumalaan. Hän toimii pakanallisen maan keskellä elävän Jumalan palvelijana tuoden Abramille Herran ehtoollisen elementit. Psalmi 110:4 kertoo ikuisesta pappeudesta, joka on Melkisedekin pappeutta.
1. Mooseksen kirjassa esitellään tärkeimpien henkilöiden suvut, ennenkuin heistä kerrotaan tarkemmin. Melkisedekiä ei esitellä, vaikka hän selvästi on merkittävä henkilö, koska itse Abram saa häneltä siunauksen. Hebrealaiskirjeen teksteissä Melkisedekissä nähdään Kristuksen pappeus. Jeesus uhrasi itsensä ja astui kaikkeinpyhimpään. Temppelin kaikkeinpyhin symboloi taivasta. Vain Aaronin jälkeläisillä oli pappisoikeus astua kaikkeinpyhimpään. Tässä mielessä Jeesuksen palvelus muistuttaa aaronilaista pappeutta. Johanneksen evankeliumi alkaa sanoilla "Alussa oli Sana". Tämä Sana oli Jumala. Sana tuli lihaksi ja asui keskellämme. Jo alussa oli Sana. Eli Jeesus on ollut jo alussa. Jeesuksella ei siten ole alkua eikä loppua, hän on aina ollut ja hän on ikuinen Jumala. Psalmista 110:4 saamme lukea: "Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta." Samoin hebrealaiskirje: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan". (Hebr.5:6)

Melkisedek on kuitenkin ollut myös todellinen henkilö, koska Abram antoi hänelle kymmennykset kaikesta saaliista. Ohjeen kymmennysten antamisesta Mooses antaa paljon myöhemmin kansalleen. Kyseessä oli laki, jolla huolehdittiin siitä, että papit ja leeviläiset huolehtisivat jumalanpalvelustoiminnasta ja niihin liittyvistä uhrausten suorittamisesta.

Ehtoollisaterian tuomaa siunausta Abram tarvitsi. Sodoman kuningas tekee Abramille houkuttelevan tarjouksen: "Sodoman kuningas sanoi Abramille: "Anna minulle ihmiset. Karjan ja tavaran voit pitää itse." (1. Moos. 14:21) Abramilla oli oikeus saaliiseen, mutta Sodoman kuningas ovelasti tarjoaa tavaroita Abramille ikäänkuin ne olisivat kuuluneet hänelle. Jos Abram olisi suostunut tähän tarjoukseen, Sodoman kuninkaasta olisi tullut Abramin hyväntekijä. Abram ymmärsi hyväntekijän olleen kuitenkin Jumala. Siksi hän vastaa Sodoman kuninkaalle: "Minä nostan käteni Herran, Korkeimman Jumalan puoleen, joka on luonut taivaan ja maan ja vannon: minä en ota mitään sinun omaasi, en edes langanpätkää tai sandaalinhihnaa. Silloin et voi sanoa: Minä olen tehnyt Abramista rikkaan."

Abram siis vastustaa kiusausta saman Jumalan nimessä, jossa hän sai siunauksen Melkisedekiltä. Näyttäisi siltä, että Jumala vahvisti Abramia ehtoollisella. Leipä ja viini toimivat symbolina kuninkaallisesta juhla-ateriasta (1. Sam 16:20).

Hebrealaiskirje avaa Melkisedek-salaisuutta kertomalla Hänen olevan esikuva tulevasta Messiaasta, jolla on sekä kuninkaallinen, että papillinen virka. (Hepr. 5:6-10; 6:20-7:28) Jeesuksen pappeus perustuu varhaisempaan jumalalliseen järjestykseen kuin leeviläisten pappeus on (Hebr 7:4-19). Melkisedekin salainen syntyperä voidaan nähdä esikuvana Kristuksesta, hänen jumalallisesta alkuperästään. (Hepr 7:3) Virka ei ole syntynyt syntyperää koskevan lain määräyksen mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta. (Hepr 7:16)

Melkisedekin ja Abramin kohtaaminen on kiehtonut juutalaisia ja kristittyjä. Vaikka VT ilmaisee sen vain muutamalla jakeella, sillä ilmeisestikin on ollut valtavan suuri merkitys? Vaikuttaisi siltä, että Abram kohtaa  ehtoollisateriassa Jeesuksen.
Sama mahdollisuus on sinulla ja minulla. Jos saamme uskossa nauttia ehtoollisen, kohtaamme Jeesuksen. Näillä kohtaamisilla on suurempi merkitys, kuin saatamme ymmärtää. Pelastava usko tarjotaan Jeesuksessa. Jumala tarjoaa meille mahdollisuuden tähän pelastavaan uskoon Sanansa välityksellä. Sana on mukana myös ehtoollisessa: Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti maljan, kiitti ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti