Mooses! Miksi huudat minulle?

Eräs uskonveli lähetti viestin, jossa oli useita Raamatunkohtia liittyen Herran avuksi huutamiseen. Ne olivat UT:sta. VT:ssa Jumala kysyy Moosekselta "Miksi huudat minulle?"

Mooses, kiusattu ihminen

Käsitämme yleensä Mooseksen vahvaksi persoonaksi ja Jumalan aseeksi. Raamatusta löytyy kuitenkin viitteitä hänen olleen nöyrempi ja kiusatumpi kuin kukaan muu ihminen maan päällä. (4 Moos 12:3). Hänen auttamisyrityksensä epäonnistui. (2 Moos 2:14) Tästä seurasi vuosikymmenien muukalaisuuden jakso ja siihen liittyvä elämisen tuska (2:22). Hän oli saanut opetusta Egyptin parhaissa korkeakouluissa, mutta Jumala johdatti hänet toisenlaiseen kouluun, jossa lampaita paimentaessa sai pysähtyä tutkimaan oman olemuksen suuruutta ja pienuutta. Mooses oli rukouksen ihminen. Ahdistuksissa hän oli oppinut turvautumaan Herraan. Erityisesti kamppailu Faraon kanssa on osoitusta rukouksen ihmisestä. Faaraokin pyysi Moosesta rukoilemaan puolestaan (2.Moos 8:4,24; 9:28; 10:17). Vanhempi käännös käyttää Mooseksen rukouksesta sanaa huutaa (2 Moos 8:12; 15:25; 17:4; 34:5) Hätääntyneen Mooseksen huuto saattoi olla niin voimakasta sydämen tuskahuutoa, että Herra sanoi: "Miksi huudat minulle?" (2.Moos. 14:15) Raamattuhan ei kerro, että Mooses olisi huutanut, vaan ennemminkin päinvastoin, sillä hänhän rauhoitteli kansaa (2.Moos. 14:9-14).

Olikohan Mooseksen rukouksessa sama ahdistus, mikä nousi Jeesuksen sydämestä Golgatalla: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" Jumalan hylkäämisen tunnoissa on ihmisen tuskallisin rukous. Se on kadotukseen joutuvan tuskanhuuto. Sen vallassa ei näe minkäänlaisia selviytymismahdollisuuksia. Näin voi rukoilla ahdistuksessaan vain sellainen, joka on asettanut kaikkensa, koko elämänsä Jumalan käsiin. Sitten hän kokeekin yhtäkkiä, että Jumala vetää kätensä pois ja kääntää selkänsä. Edessä on vain mieletön tyhjyys ja pimeys. Ei minkäänlaista valoa näy. Epäilys iskee hirvittävällä voimalla.

Luther kommentoi tekstiä seuraavasti:
"Samoin Herra sanoo Moosekselle Punaisen meren luona: ‘Miksi huudat minulle?' Mooseshan ei lainkaan huutanut, vaan hän oli mitä suurimmissa ahdistuksissa. Sen tähden hän vapisi ja vaipui miltei epätoivoon. Epäusko näytti hallitsevan hänessä, ei usko. Olihan Israel sillä tavoin vuorten, egyptiläisten ja meren saartama, ettei se voinut mihinkään paeta. Mooses ei rohjennut edes hiiskahtaa, saati sitten huutaa. Sen tähden emme saa lausua arviota sydämemme kokemuksen mukaan, vaan Jumalan sanan mukaan. Se opettaa, että Pyhä Henki lahjoitetaan ahdistuneille, säikähtyneille, epätoivon partaalle oleville ... Hän suorittaa varsinaisen työnsä niissä, jotka ovat ankaran pelon vallassa ja jotka ovat joutuneet, kuten Psalmi sanoo, aina ‘kuoleman porteille' saakka. Kuten jo sanoin Mooseksesta: vesistä ja kaikkialta minne hän käänsi katseensa, hän näki kuoleman kurkottavan. Hän oli siis äärimmäisessä ahdingossa ja epätoivossa. Epäilemättä hän tunsi sydämessään perkeleen mitä kovimmalla äänellä huutavan vastaansa sanoen: ‘Koko kansa joutuu tänään perikatoon, ei se pääse pakenemaan mihinkään! Sinä yksinäsi olet tämän suuronnettomuuden aikaansaaja: sinähän sen Egyptistä johdatit!' Kaiken lisäksi tuli kansan huuto: ‘Eikö Egyptissä ollut hautoja? Toit meidät erämaahan kuolemaan! ...' Silloin Pyhä Henki ei ollut vain spekulatiivisesti Mooseksessa, vaan todellisesti. Pyhä Henki esiintyi Mooseksen puolesta sanomattomin huokauksin, että Mooses huokaisi Jumalan puoleen ja sanoisi: ‘Herra, sinun käskystäsi minä olen johdattanut kansan. Täytä siis työsi! Tätä huokausta Raamattu kutsuu ‘huudoksi'."

Voidaanko Jumalan kysymys huutamisesta Moosekselle ymmärtää myös siten, että tuossa ahdingossa ei ole avuksi huutamisen aika, vaan toiminnan aika? Katse pitää nostaa epätoivosta Pelastajaan ja mennä eteenpäin sydämen tunnoista huolimatta. Jumalalle mikään ei ole mahdotonta. Periksi ei saa antaa, vaikka on pimeä kauhujen yö ja vihollinen on saartanut joka puolelta.

Onko sinun kohdallasi menossa tällainen pimeä yö? Onko vihollinen saartanut hengellisen yhteisösi joka puolelta? Pysähdytäänpä pohtimaan, mistä Mooses sai avun pimeään hetkeensä?
Eikö apu tullutkin Jumalan Sanasta? Sillä Jumala sanoi: "käske israelilaisten lähteä liikkeelle", "kohota sauvasi, ojenna kätesi, halkaise vedet"
Niin - mutta tuohan olikin Raamatussa kerrottu ihme, saatat puolustautua? Tottahan suuri Mooses sai ihmeitä tehtäväkseen, ajattelet mielessäsi? Ei tästä ole minun pimeään yöhöni mitään apua, saatat pohdiskella?
Pohdintojen keskellä saattaakin Jumala kysyä sinulta: "Miksi huudat minulle?"

Jos Mooses syvässä ahdingossaan ja koko Israelin kansaa koskevassa ahdingossaan sai avun Jumalan Sanasta, eikö saman Jumalan Sana tule sinunkin avuksesi? Lähde liikkeelle, kohota sauvasi, ojenna kätesi ja halkaise vedet! Sauvasihan on Kristus! Hänen avullaan voitat joka puolelta sinua saartavan vihollisen!